TAPION KUTUSIVU  Kalan kutunousu Vaasa hauki kutee, ahven   Tapion kotisivulle

(päivitetty 3.5.2006,29.4. 2005 ja 12.6.2001)

Pohjanmaan TE/Keskus / Kalatalousyksikkö on juuri julkaissut Ralf Wistbackan ja Martin Snickarsin raportin "Rannikon pienvedet kalojen kutupaikkoina Pohjanmaalla 1997-1998". Kirjaa saa ostaa  RKTL:stä ja TE-keskuksesta 

3.5.2006 raportti: Hauki nousee reippaasti Öjenin Sandmarenin purossa.

Sundomissa "Brandasändan"issa hauki nousussa. Matala meriveden pinta ja vähäinen sulamisvesien virtaama haittaa nousua.
 
Vasemmanpuoleisessa kuvassa on n. 50 cm levyinen paksu kaislamatto estämässä kalojen pääsyä (meri siis kuvaajasa kauempana) matalaan kailsaiseen väylään joka johtaa tien ali lampeen jossa hauen kutu tapahtuu). Oikean puoleisessa kuvassa parvi haukia jonossa samalla esteellä (meren puolella), yrittävät tunkea kaislamatton mutta eivät pääse läpi.

Poistin esteen ja  kohta alkoi liikettä syntyä.

Tällainen 4 kg jööti kiitti ja nousi. Välillä ne huilaavat pitkäänkin melkein kuivalla maalla kunne taas jaksavat jatkaa matkaa. Hormonit jyllää ja paine on kova....


Molske käy Sundomin "Brandasändanissa" 3.5.2006. Tämä on nimenomaan hauen suosima kutupaikka. Yleensä samoissa lammissa on muitakin lajeja (ahven, särki, säyne).
 

Lienee itsetään selvää, että nousevaa kalaa ei saa häiritä, saati sitten kalastaa!

1) Öjen (Sundom, Vaasa)

Sandmarenilta tuleva (tukitun ojan) puro laskee Öjenintien ali tierumpua pitkin. Rummun tilalle pitäisi saada silta ( ja sillan alle kiviä ja "taskuja" joissa väsynyt mätiä täynnä oleva ahvenmummu voipi lepäillä enne seuraavaa ponnistusta). Pitkässä rummussa vesi virtaa liian kovaa. Ilmeinen este ahvenen kutunousulle kohti Sandmarenia ja matkalla olevia lampia.

Hauki onnistuu nousemaan rummusta kevyesti (miten lie ahvenen laita?) mutta nyt (4-2005)on ilmennyt uusi ongelma: vähävetisen kevään jälkeen lammissa on kovin vähän vettä. Pitäisikö lampia padota paremmin jotta vettä jäisi "talteen" enemmän? Itse puroissa ei tarvitse haukia varten paljon vettä olla

Kuva Tapio Osala 28.4.2005  Hauki aloittamassa kutunousua Sandmarenin purossa -vettä on vähän tänä keväänä ja kutulamissa vähän kutuvettä...

Sama puron ojaan tieltä (Öskatvikenille) mereen osuudelle  pitäisi laittaa kiviä ym esteitä lepopaikoiksi kutukaloille. Nyt oja on liian suoraviivainen. Kuka omistaa, hallitsee tontteja ojan tuntumassa? Kuka ottaa yhteyttä tontinomistajiin etteivät hermostu ojan tekemisestä kutukalalle ystävällisemmäksi?

Kålstömshageniin laskevan puron/ojan patoaminen strategisista paikoista olisi hyvä Ph:lle?  Tässä tarvittaisiin Ympäristökeskuksen apua. Ojien laskusuunnan muutos Sundomin kylällä? Alueen korkeuskäyrät, eli vaaitus ?  Onkohan sellainen Ympäristökeskuksen vesirakennuspuolella koska alue on aikanaan ojitettu?  Vaikuttaa siltä ( peruskartan korkeuskäyrien perusteella) että veden nosto ei kastelisi juurikaan muiden kuin valtion jo omistamia maita.

Olisiko mahdollista hommata Storträsketin alue valtion omistukseen ja tukkia happamet ojat? Ei liene puuton ojitettu suo kovin kallista? Kaupungilla lienee maita myös tuolla? Luopuisivat varmaa mielellään kohtuuhinnalla?

kuvia Öjenin kutunoususta (sivun alalaita) täällä

2) Vaskiluodossa on lampi josta laskee puro Kuulahteen (peruskartalla lukee outo nimi Kuutamolahti). Puron yli kulkee vauhtihiihtäjien moottoritie ja puro joutuu kulkemaan   pitkää rumpua pitkin mereen. Lammella ei ole nimeä, siinä on paljon vesilintuja pesimässä. Ravinteita on ylitsevuotavasti... Sähkölinja menee lammen yli. Sähkölinjan vuoksi on kaadettu rumasti (talvella?) rantalepikkoa ja puut jätetty rumasti veteen.... Leirintäalueelta tulee erittäin saastaisen näköinen oja. Ja oja vieressä vaikuttaa olevan ( Fennon?) saostuskaivoja. Ei kai viemärivedet laske enää lampeen?
Rehevä on mutta PH kunnossa- se on mitattu toimestani.
Puron suu on n. 30-40 m kalan läpipääsemättömän kuolleen kaislamassan erottamana merestä.

Lampi voisi olla tuottoisa ahvenen kutulampi joka voisi läheisessä huviloiden täyttämässä saaristossa lisätä dramaattisesti ahvensaaliita....

kysymykset: a) puron suun vesijätölle tehtävä pienimuotoinen vesiväylä - lapio -talikko systeemillä ei tarvita lupaa!
parinkymmenen metrin matkalta  käsivoimat ja talkoohenki riittäisi?

3) Haukineva: Muistikuvan mukaan on Haukinevan maanomistuksista tehty selvitys ja jopa maanomistajien kanssa istuttu saman pöydän ääressä. 

Innokkaana veden nostaja ja järven tekijänä Richard toppuutteli Haukinevan osalta. Nevaa ei pidä hukuttaa mutta veden viipymää voisi jatkaa. bin Laden joukkojen ei siis pidä heti rynnätä patoja tekemään.... Toimenpiteisiin siis palataan mutta maanomistusolot pitäisi selvittää. Aluetta ollaan kaavoittamassa ja siinä on pidettävä huoli että alue rantoineen säilyy ainutlaatuisena biotooppina ( Richard voi kertoa sen ainutlaatuisuudesta tarkemmin) Eikä suinkaan täytetä rakennusmaaksi kuten on väläytelty!

Suomukalat kutevat merenlahdissa ja makeissa vesistöissä. Merenlahtien kutujen onnistumisesta ei ole juuri näyttöä eli kalat kyllä yrittävät kutea mutta poikastuotannon epäillään olevan olematonta - esim liian kylmää vettä. Hypoteesi: suomukalat pääasiassa lisääntyvät makeissa pienvesistöissä ( purot, lammet , fladat , glojärvet). Eri pienvesistöillä on huikeita eroja poikastuotannossa.   Suuresta vedestä voi tulla paljon poikasia mutta kun poikastuotanto / pinta-ala voi vaihdella huikeasti niin joskus pienikin kutujärvi voi olla tosi arvokas ja tuottoisa ja suuri vastaavasti vaatimaton tai olematon.

Kutunousu alkaa kun puron veden lämpötila on noin viisi astetta.

Kysymys:  Eikö Vaskiluodon lammen puron suun kaislottuminen ole luontaista maankohoamista?   EI OLE  sillä Påttin likavesien sekä muiden ihmisen aiheuttamien ravinteiden kuorma on aiheuttanut rantojemme ylirunsaan rehevöitymisen - korjaamme siis ihmisen aiheuttamia vahinkoa päästämällä kalat taas pitkästä aikaa kutemaan omaan kotiinsa....

Ei tiedetä mitkä seikat vaikuttavat eri lajien tuotantoon. ( Se toki tiedetään että riittävä happamuus tappaa kaiken tuotannon). Pienvesistöjen restauroinnissa ei auta välttämättä suinpäin rynnätä eri toimenpiteisiin ( tietenkin kalan pääsy kutunousuun on aina ehto.) Jos tiedettäisiin eri kalalajien reunaehdot kutupaikoilleen niin restauroinnissa voitaisiin suorittaa oikeita toimenpiteitä.

 Olen sitä mieltä että kalataloudellisissa toimenpiteissä olisi siirryttävä kalojen istutuksesta luonnollisten kutupaikkojen hoitoon.

Linkkejä

http://gamma.nic.fi/~tapioo/ojenmaat5-2001.htm

http://gamma.nic.fi/~tapioo/ojen.htm

http://netti.nic.fi/~tapioo/ojenkartta.htm