ARVOKKAIN OMINAISPIIRTEEMME – MERELLISYYS JA SAARISTO      (to 16.5.2001)

( Jäljempänä Merenläheisestä asumisesta esim Gerbynniemellä)

 

 

Vaasa on sijoittunut paikalleen Merenkulun yhteyksien vuoksi. Vaasa on vaurastunut ja kasvanut merellisen sijaintinsa vuoksi. Vaasa on edelleen merkittävä satamakaupunki ja täältä käsin operoi 20 eri merellistä tahoa ks Ensimmäiset MERENKURKUN MERIPÄIVÄT 1999 .

 

80-luvulla Vaasan kaupunki omasta aloitteesta laati Vaasan Saariston osayleiskaavan jossa vapaa-ajan asutuksen periaatteet lyötiin lukkoon.  Osayleiskaava vielä vahvistetuttiin Ympäristöministeriössä. Tämän mukaan toimittiin toistakymmentä vuotta. Oli selkeät säännöt kuinka paljon rantaa piti olla uudisrakennukselle, kuinka monta huvilaa rantakilometrille mahtui, kuinka etäälle vesirajasta rakennuksen oli sijoituttava, mitkä rakentamattomat kaistaleet jäivät veneilevien ja melovien turistien rantautumispaikoiksi. 

 

Tämä kaava kuitenkaan ei käsittänyt kuin varsinaiset saaret. Mantereen rantoja käsiteltiin samalla periaatteella mutta ilman osayleiskaavaa. Aivan viime vuosiin rakentaminen pysyi hyvin hallinnassa.

 

Öjenin suuren suojelumetsän rannat Sundomissa esimerkiksi olivat vuosikymmeniä vain korvaavan rakentamisen piirissä.  Nyt on nämä periaatteet heitetty paperikoppaan ja SJ puoltaa KAKKIA rakennushankkeita esittelijän vastaisesti. Lopullisen luvan antaa nykyään LSU ( Länsi-Suomen Ympäristökeskus). Esimerkiksi Kronvikistä lähtevän Storfallsvägenin osalta on tilanne kadonnut hallinnasta Stj:n toimesta.   Itse sovittuja periaatteita ei koskaan noudateta yksittäistapauksen tullessa esityslistalle. Kaikkia mahdollisia rakennushankkeita on puollettu vuosikausia….

 

Joku on väittänyt että ainoastaan Australian Sydneyssä on Vaasan rantareitin kanssa samassa sarjassa painiva  rantaboulevardi.  Matka Rantamyllyltä Suvilahden  Patteriniemeen onkin ainutlaatuinen.

 

Vaasan merellisyyttä ei arvosteta kaikissa piireissä. Pohjanmaalla on jokia perinteisesti pidetty kaatopaikkoina ja talvella on kerätty  jäälle romua jotka jäät ovat vieneet…

Kaupunki itse ja tietenkin  tuhannet huvilanomistajat pitävät lähes jokamiehenoikeutena muokata rantaviiva ja kasvattaa tonttiaan ruoppaamalla ja pengertämällä.

 

Eteläinen kaupunginlahti on matala keskisyvyys n 120 cm. Se mataloituu n 1.5 cm:n vuosivauhtia.  Naapurikunnan maanviljelijät ovat kärsineet tulvasta n joka 25:s vuosi ja ovat saaneet päähänsä että kaupunginselän mataluus aiheuttaa yläjuoksulla tulvia!! Valtion piirihallintoviranomaiset ovat samassa uskossa.  Tavoitteena on ruopata hillittömät kanavat halki kaupunginselän siten että Tuovilan. (=Laihian) ja Sulvanjokien vedet pääsisivät esteettä, suodattavan ruovikon estämättä, valuttamaan keväiset huikeat kiintoainemääränsä aina kaupungin rannoille saakka.

Ei ole pystytty osoittamaan  että  kanavien ruoppauksella olisi mitään vaikutuksia pari kertaa vuosisadassa tapahtuvien tulvien vähentymiselle. Silti hanketta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

 

Vaasan kaupunki on pyritty ohittamaan asiassa (Pohjanmaa Liiton ruotsinkieliset voimat…) mutta SUURI KIITOS KSV:lle, Stj:lle, Heikki M Vehkaojalle ja Timo Martoselle asian johdonmukaisen vastustamisen johdosta.  Kanavia ei ole vielä rakennettu ja koska alue on Naruta2000 ehdotuksessa ja lisäksi linnustonsuojelualue niin EU lintudirektiivi viimeistään voi kaataa hankeen.

 

Toivottavasti, sillä Vaasan kaupungin rantojen pitäminen avoimina tulee joka tapauksessa vaatimaan jatkossa suuria  ponnisteluja. Emännänlahden edustalla on jo alkanut umpeenkasvu….

Vesialueita tulee imuruopata mikäli vesipeili halutaan säilyttää.  Keinosaarien tekeminen on kauhea visio vaasalaiselle  - voitaisiinko mudat laitta Suvilahden kaatopaikalle? ( mudathan liikkuvat kilometrejäkin putkea pitkin ( esim Gröna Ö)

 

Valitettavasti tekninen virasto  ei siis arvosta rantojamme. Esimerkkinä vaikka Hietalahden lumenkaatopaikka ja lukuisat luvattomat täytöt.

Moni sisämaan taajama on kateellinen rannoistamme…..

 

tässä alempana eräs vanhempi kirjoitus osittain samasta aiheesta. 

Vaasan kaupungin rantoja (esim. Hietalahden lumenkaatopaikka) on paikoitellen pidetty lähinnä kaatopaikkoina. Jokaisessa kaupunginosassa on ns. "täyttöalue", johonka kipataan kaupunginosan ylijäämämaat, kuten Gerbyn rapatunturi, Pukinmäen laiton täyttömäki.

Maalta tulleet eivät osaa arvostaa merta ja sen rantoja, jotka taas vaasalaiselle, ainakin minulle, on tärkein elementti kaupungissamme.

Vaasan rannat ovat kaupungin perustamisesta ja asemaakaavan (Setterberg) laadinnasta lähtien olleet kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Koko maailmassakin ainutlaatuinen rantaraitti Suvilahdesta "Myllylle" asti on oiva esimerkki tästä. Tämä reitti onkin vuoden ympäri tosi ahkerassa käytössä. Suvilahdesta asti reittiä käytetään myös työmatkoihin keskustaan ja Palosaarelle.

Kun kaupunki kasvaa ja laajenee on vapaiden rantojen periaatetta noudatettavan myös uusilla asutusalueilla kuten Isolahdessa, Gerbyssä ja Västervikissä. On tietenkin varsin ikävää, jos sattuu omistamaan omarantaisen huvilan tuolla alueella ja sitten herää vaatimus esimerkiksi kevyen liikenteen väylän tai viheralueen tarpeesta "omassa" rannassa.

Gerby-Västervikissä asuu n  10 000 asukasta, joille on luvattu pääsy rantaan. Osa itsekkäistä rantatonttien omistajista on onnistunut viivyttämään rannan kaavoitusta useita vuosia. Sivistyneempi osa tontinomistajista kyllä ymmärtää yhteiskunnan tarpeet ja olisi valmis "vaihtokauppaan", jolla kesäasunnot kaavoitettaisiin omakotitaloiksi ja samalla annettaisiin hieman lisää rakennusoikeutta ikään kuin "kipurahoiksi" rannan käytöstä yleiseen tarkoitukseen.

Maankohoaminenhan on jo etäännyttänyt vanhat huvilat vesirajasta ja rantaan tuleva kävely/pyörätie ei haittaisi oikein asennoituvaa ranta-asukasta.

Gerbynniemen rannat  uhattuna - Merenläheistä asumista ?

Gerbynniemeä ei ole päästy kaavoittamaan koska kaupunki ei ole saanut hankittua maita itselleen.

Gerbynnimelle voisi kaavoittaa sitä paljon puhuttua merenläheistä asumista  jos rantoja olisi vielä vähän vapaana... ( ihan jokaista rantametriä ei vielä ehditty tuhlata!) Merenläheinen asuminen tarkoittaisi minusta sitä että kerros- ja rivitaloja on n  100 m:n päästä yleisestä ja yhteisestä rannasta.

(Yleensähän kaupunki ensiksi hankkii maat itselleen ja kaavoittaa vasta sitten; näin ei tule riitaa maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta).

Gerbynniemelle on jonkin verran rakennettu poikkeusluvilla mutta pääsääntöisesti ei rantaan. Nyt on kuitenkin vireillä useampi poikkeuslupahakemus juuri rantaan! Mikäli poikkeusluvan saisi omakotitalolle rantaan niin tekisihän siinä rakentaja nätin tilin. Gerbynniemen rantoja ei voi tietenkään sallia omakotirakentamiseen, sillä alueelle mahtuu kokonainen kaupunginosa ja kaikillehan on taattava vapaa pääsy rantaan merikaupunki Vaasassa.

Syntyperäisille vaasalaisille tämä Setterbergin periaate on itsestäänselvyys mutta muualta muuttaneille tämä tuntuu vieraalta. Onhan maalla totuttu Kyrönjoen rantaan rakentamaan ja sitähän pidetään kunkin omana asiana kuinka ja mihin omalla maalleen rakentaa. Sivistyskaupungeissa rakentamista kuitenkin ohjataan kaavoituksella.

Useiden Vaasan  virkamiesten ja päättäjien  muualta tänne tulleina  vaikea ehkä sisäistää vaasalaisten suhdetta mereen ja rantoihinsa.