SÖDERFJÄRDEN JA 

HAPPAMOITUMINEN

 ( Foto : T O  2001 ellei toisin mainittu)

  Söderfjärden (kuva lainattu Sundomin sivuilta)

520 milj vuotta sitten syntynyt meteoriittikraateri joka  pidetään pumpuilla kuivana peltona ( se on siis yhä osittain meren pinnan alapuolella). Syksyisin tuhansien kurkien kokoontumispaikka. 4500 kurkea vuonna 2000.  Ks lisää Södefärdenistä http://www.qnet.fi/sundom/soderfjarden.html 

Ilmakuva Haukinevasta (ilmakuvan copyright Vaasan Kaupunki ja kuvaaja Timo Hissa)

Haukineva

---------------------------
 

MIKSI KALAT EIVÄT LISÄÄNNY POHJANMAAN RANNIKOLLA enää NORMAALISTI???

MITÄ ON HAPPAMOITUMINEN - MITÄ HAPPAMAT ALUNAMAAT ?(Tässä poimintoja Wistbackan – Snickarsin raportista 2001”Rannikon pienvedet …” / Pohjanmaa TE-Keskus / KalatalousYHS) 

Kristiinankaupungin ja Kalajoen välisellä alueella on yhteensä 139.000 ha happamia alunamaita.

Ei hapetetussa tilassa (ei kuivatetussa) alunamaiden merkitys vesistöjen happamoittavana tekijänä on varsin pieni.  Hapettumista tapahtuu jonkin verran maan kohoamisen myötä, mutta paljon suurempi merkitys on peltojen ojituksella ja erityisesti salaojituksella ja metsäojituksella.  Erityisen hankalia ovat alueet joita kuivatetaan pumppuasemilla (Rantala 199 1, Storberg 1988). 

Pohjaveden pinnan laskeminen 10 cm:llä 1 ha kokoiselta alunamaalta, joka sisältää 1 % rikkiä, kuormittaa lähivesistöä vuositasolla yhtä paljon kuin noin 3000 vuoden hapanlaskeuma samalla alueella (Weppling 1997). 

Tässä linkki vähän pitempään juttuun

----------------------

Haukineva on esimerkki uhanalaisesta kalan kutupaikasta Vaasassa.  Ehkä Pohjanmaan rannikon kalojen kutupaikoista on jo 90 %  tuhoutunut....  Olisi miettimisen aika?

HAUKINEVAN SUOALUE   (HAUKINEVAN OMA SIVULLE)

 Gerbyn Haukineva on biotoopiltaan vaihteleva suoalue, jonka johdosta alueen kasvillisuus ja eläimistö on monipuolinen.  Lajisto nevan reuna-alueilla on monipuolisempi kuin keskialueella.  Nevan etelä- ja länsireunalla kasvaa vanhaa korpimetsää ja nevan luoteispuolella on vanha niitty.  Alueen arvo perustuu alueen luonnontilaisuuteen ja monipuoliseen eliöstöön. Haukineva edustaa maankohoamisrannikolle ominaista suotyyppiä, tulvanevaa.  Alue on vanhaa merenpohjaa, ja siellä tavataan vieläkin eräitä merikasvilajeja.  Haukineva on reunavaikutteinen suo eli nevan läpi virtaavasta purosta tulee ajoittain ravinnelisää.  Valtalajina on nevaisuuden ilmentäjä vesisara. 

Nevan luoteispuolen niityn niittykasvillisuus on umpeenkasvamisen myötä vähitellen häviämässä.  Vielä niityllä kasvaa mm. niittyleinikkiä, koiranputkea, aitovirnaa, ojakärsämöä ja puna-apilaa.  Metsäsaareke nevan pohjoisosassa on koivumetsää, jossa sekapuuna kasvaa kuusta ja mäntyä.  Metsänreunalla kasvaa mm. käärmeenkieli.

Haukinevan läpi virtaava puro laskee Isolahteen.  Puronvarsikorvessa merenlahden ja Solasaarentien välillä kasvaa mm. sudenmarjaa, kieloa, kallioimarretta, nokkosta, vadelmaa, mesiangervoa ja puna-ailakkia.  Lisäksi puronvarressa lajistoon kuuluvat pohjanpunaherukka, säderusokki ja luhtavuohennokka.  Humala esiintyy yksittäisenä karkulaisena puronvarren tervalepikossa. 

Piisami, jänis, supikoira sekä liito-orava kuuluvat Haukinevan alueen eläimistöön.  Alueella nähdään myös ajoittain hirviä.  Nevan pesimälinnustoon kuuluvat mm- taivaanvuohi, lehtokurppa sekä ympäröivässä metsässä asuvat käpytikka, puukiipijä ja harvinaiset huuhkaja ja lehtopöllö. (to:n huom: myös kurki on ainakin yrittänyt pesintää useana vuotena) Haukineva ja nevalta laskeva puro on Västervikin Verkbäckenin ohella ainoa Vaasassa mantereella sijaitseva vielä kalataloudellisesti toimintakunnossa oleva vesistö, jota merestä nousevat kalat voivat käyttää lisääntymisalueenaan. Vesistö on melko hapan, mutta pH on ainakin toistaiseksi riittävän korkea hauen lisääntymiselle.  Haukinevaan kannattaa tutustua keväällä, jolloin hauet nousevat ja kevätkasvit ovat parhaimmillaan. Myös keski- ja loppukesällä on alue tutustumisen arvoinen.

(lainaus eräästä luontoinventaarista)